Tipulan historiasta

Linda ja Kustaa Laine 1920 -luvulla.

Laineen Mudaisten talosta ja asukkaista

Kirjoittanut Harri Laine.

Kustaa Elmroos (myöh. Laine, synt. 1888 Laitila, Vidilä ) tuli veljensä kanssa Mudaisten Viiron tilalle rengiksi keväällä 1908. Hän avioitui elokuussa 1908 Mudaisten Anttilan tilan Lehtosen torpan tyttären Hilda Lehtosen kanssa,
vaihtoi sukunimensä Laineeksi ja muutti kotivävyksi Lehtosen torppaan.

Kustaa ja Hilda saivat kesällä 1909 tyttären (Aili) ja muuttivat joulukuussa 1909 Vehmaalle.
Siellä Kustaa lienee tehnyt rakennustöitä. Joulukuussa 1913 pariskunta muutti takaisin Mudaisille nyt
Huiskalan tilan mäkitupaan (nykyisen Tipulan tontille).

Mäkituvat olivat vuokratiloja, joissa asujien pääelinkeino ei ollut maanviljely.
Tiloilla saattoi kuitenkin olla omavaraistalouteen liittyen vähäistä karjaa ja piha-/viljelymaata.
Tilalla, jonne Kustaa muuttaa, on ollut talo jo vuonna 1882. Talo näkyy ympyröitynä oheisessa Senaatin kartaston karttakopiossa (vuodelta 1883). Tuossa kartassa näkyy myös pari myöhemmin kuivattua järveä koulun takana.
Koulua ei toki silloin vielä ollut.

Lähinnä koulua oleva järvi Mutainenjärvi esiintyy kartoissa myös nimellä Kotojärvi. Vuodelta 1848 löytyy kartta,
jossa mäeltä koululle tulevan tien varrelle on merkitty 3 taloa, joista kaksi mäeltä katsoen
tien vasemmalle ja yksi oikealle puolelle. Näistä ei pysty sanomaan olisiko yksi niistä ollut tontilla.

Tontilla on ollut vähintään asuinrakennus kun Kustaa ja Hilda muuttivat sinne.
Onko se kumpikaan nykyisistä taloista on vaikea sanoa. Pienempi taloista voisi tulla kyseeseen. Suurempi talo on hieman liian iso mäkituvaksi. Pienemmän rakennuksen toisessa päässä olevassa taloussiivessä oli vielä 1960-luvulla kirnuja ja separaattoreita ja viljatynnyreitä ja muuta jännittävää vanhaa tavaraa.

Meillä on mökillä sieltä saatu iso puinen viljatynnyri, jossa on päiväys 1887. Serkkuni on sitä mieltä, että Kustaa olisi rakentanut kaikki tontin talot. Silloin vanha rakennus olisi pitänyt ensin purkaa. Sekin on toki mahdollista.
Jonkinlainen karjarakennus tontilla on varmaan ollut ja ehkä myös sauna. Lisärakennuksia on todennäköisesti rakennettu vasta kun tila on siirtynyt Kustaan omistukseen. En ole onnistunut löytämään mitään asiakirjaa, josta ilmenisi, milloin tämä tapahtui, ehkä torpparivapautuksen yhteydessä 1920-luvulla.

Linda Laine

Kustaan puoliso Hilda kuoli joulukuussa 1919. Kustaalla oli 2 lasta Aili (s. 1909) ja Pentti (s. 1914). Linda Järvinen (s. 1897, Laitila, Koukkela) tuli vuoden 1920 alussa tilalle hoitamaan Kustaan lapsia. Hän avioitui Kustaan kanssa syksyllä 1920. Kustaa työskenteli puuseppänä ja rakennusmiehenä. Hän toimi myös koulun talonmiehenä ja opetti koulussa käsitöitä. Puusepän töinä hän valmisti ainakin huonekaluja, puutiinuja ja kengän lestejä. Näitä löytyi verstaasta säkeittäin vielä 1990-luvun lopulla. Siellä oli myös iso työkalukokoelma.

Linda toimi paitsi kotiäitinä myös koulun siivoojana ja keittäjänä. Tilalla harrastettiin pienimuotoista kotitarveviljelyä. Tilalla oli kanoja, pari kukkoa – aika äkäisiä, muutama (4 tai vähemmän) lehmä, yksi hevonen ja mahdollisesti jotain muutakin. Niityllä kasvatettiin heinää kotieläimille. Puutarhassa kasvoi ainakin omenoita, kriikunoita, vadelmia ja mansikoita sekä paljon erilaisia kukkia ja juureksia. Linda ja Kustaa saivat 5 lasta Liisi, Antti, Aune, Ensio ja Kaarin. Linda Laineesta löytyy Laitilan Sanomissa ollut 100-vuotishaastattelu vuodelta 1997. Kustaa kuoli 1977 ja Linda 1999.

Piha ja rakennukset tontilla ovat kaikki olleet olemassa jo 1950-luvulla. Asuin tilalla 1950-luvun alussa 3-vuotiaaksi ja olen käynyt siellä myöhemmin harvakseltaan mutta säännöllisesti. Meidän perheemme asui pienemmässä talossa. En muista, että pihapiirissä olisi tapahtunut mitään isoja muutoksia. Kanala-navetta-talli-suuli yhdistelmää kuitenkin laajennettiin 1960-luvulla. Kasveja tuli lisää. Ehkä isoin muutos pihassa oli kahden valtavan suuren koivun kaataminen 1990-luvun lopulla. Nämä olivat isomman asuinrakennuksen nurkalla suulin puolella ja niiden välissä oli vastakkain istuttava pihakeinu. Sekin oli paikalla jo 1950-luvulla, ehkä Kustaan tekemä.

Vuodesta 2015 Rouva Tipula: Maikki Autio

Tipulan nykyinen omistaja, Rouva Tipula - Maikki Autio, muutti Mudaisten kylän Laineen taloon toukokuussa 2015. Työt Lahden Musiikki- ja draamainstituutissa musiikkiteatterilinjalla olivat yllättäen päättyneet Lahden lakkauttaessa kaiken kulttuurialan korkeakoulutuksensa. Hän päätti kääntää uuden lehden elämässään, haki opettajan paikkaa Vakka-Suomen musiikkiopistossa, sai paikan ja muutti maalle, Mudaisten kylään.

Koko ikänsä kaupungissa asuneena muutos oli iso ja pelottava: mitäköhän tästä tulee. Taka-ajatuksena oli, että "pääseehän täältä aina pois". Hän yöpyi ensimmäisen kerran Tipulan tyhjässä Torpassa ja ajatteli, että aamulla herätessään hän tietäisi oliko idea muutosta maalle hyvä vai todella huono. Aamulla ikkunasta näkyivät peurat pihalla ja olo ei ollutkaan katuvainen: hyvä tästä tulee, kyllä tästä saa tehtyä omanlaisensa.

Paikka näytti hauskalta kumpuilevine pihoineen ja useine piharakennuksineen. Ihmetellessään pihalla mitä tuli tehtyä hän ajatteli, että paikalle pitäisi antaa joku nimi. Tuntui vaikealta asua jonkun toisen nimen talossa. Koko idea muutosta tuntui hassulta ja olo hieman hömelöltä kaikkien pienten rakennusten keskellä. Mieleen tuli, että töpöttely tontilla tuntuu yhtä hassun päättömältä kuin vastasyntyneiden tipujen. Jossain alitajunnassa olivat ehkä myös kuvat ja nimet Laitilasta Kukko-kaupunkina ja munapitäjänä. Paikan nimeksi tuli Tipula: tuo kiva ja hieman hassu, mutta niin rakas paikka.

Kesällä alkoi paikan raivaus: piha oli ehtinyt kasvaa umpeen niinä kesinä, kun Tipula oli vailla asukasta. Kesä 2015 sattui olemaan hyvin sateinen ja lämmin. Raivatessa kasvustoa tuntui, että nokkoset, vatut ja muut ehtivät kasvaa yöllä sen minkä edellisenä päivänä oli ehtinyt raivata. Tämä hieman epäilytti, koska kaupunkilaisena oli vaikea edes erottaa nokkosta persiljasta. Tuota enempää ei ollut osaamista ja tuntui siltä, että pöpelikkö taitaa voittaa kädenväännön. Vähitellen puskista kuitenkin alkoi löytyä vanha puutarha ja naapurit tiesivät kertoa, että täällä oli asunut puutarhaihminen, Linda Laine. Tuosta lähti innostus elvyttää vanha puutarha ja lisätä siihen hieman myös omaa jälkeä. Nyt puutarha on oma persoonansa: täynnä elämää ja kauneutta. Se houkuttelee luokseen, rauhoittaa, innostaa ja esimerkillään näyttää mitä on luovuus ja kekseliäisyys.

Pian alkoivat kypsyä myös muut ajatukset: pienten rakennusten korjaus kulttuurin käyttöön, suulin korjaaminen ja yhdistyksen perustaminen. Ajatuksena oli, että Tipulasta saattaisivat iloita muutkin, sitä ei tarvitse pitää vain itsellään. Näin alkoi Tipulan tarina.

Helsingin sanomien juttu Tipulan synnystä.
Turun sanomien juttu Tipulasta.